Kunnanhallitus
Pöytäkirja 09.05.2022/Pykälä 151

Khall 09.05.2022 § 151  

75/01.01.01.00/2022  

Iin kunnan opetus- ja varhaiskasvatuspalveluihin on myönnetty täyttölupa ja resurssit tuen koordinaattorin tehtävään ajalle kahdeksi edelliseksi toimintakaudeksi. Keskeisenä tehtävänä tuen koordinaattorilla on ollut toimia varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa Iin kunnan oppimisen tuen, palveluohjauksen, oppilashuollollisten toimien, perheiden palveluiden ja erityispalveluiden rajapinnoissa. Tehtävä on sisältänyt suunnittelua, käytännön tukea ja konsultointia yksiköissä sekä yhteistyön ja asiantuntemuksen rakentamista monialaisessa verkostossa. Tavoitteena on ollut tukea jokaista lasta ja perhettä omassa lähiympäristössään. Koronapandemian vaikutuksesta on myös kehitetty uusia toiminatammalleja ja huolehdittu erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten tilanteesta.

Iissä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tuetaan usean eri toimijan perustehtävänä. Oulunkaaren kuntayhtymän pääasiallinen tehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut vuoden 2022 loppuun saakka, jolloin nämä palvelut siirtyvät hyvinvointialueen järjestettäväksi. Iin kunta ostaa näitä palveluja tällä hetkellä kuntayhtymältä ja käy vuosittain keskustelut toteuttamisesta ja sopii palveluiden laajuudesta ja järjestämisestä. Kunnan perustehtävä kuntalain mukaan on asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tämä tapahtuu ja toteutuu monialaisena yhteistyönä, jossa tärkeällä sijalla on edellä mainittu toiminta - keskiössä myös sosiaali - ja terveyspalvelut. Myös kunnan oma toiminta lähtee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteista. Varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa tämä korostuu, koska lapset ja nuoret ovat ison osan ajastaan ja elämästään näiden palvelujen piirissä. Lasten ja perheiden haasteet korostuvat ja ilmenevät usein juuri varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Hyvinvointiin vaikuttavat myös muu lähipiiri, harrastukset, elintavat, virikkeet ja mielenterveys sekä monet muut tekijät. Tarvitaan myös vahva yhteistyö ja koordinaatio kaikkien eri toimijoiden ja osa-alueiden välille.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen yhteensovittamiseksi on tehty työtä suunnitelmallisesti ja laaja-alaisesti. Erilaisilla toimilla ja toimintamalleilla on pyritty lisäämään tietoisuutta, poistamaan päällekkäisyyttä ja yhdistämään tuen suunnittelua. Lasten ja nuorten tuki on kuitenkin edelleen osin hajanaista ja sen koordinoimisessa on haasteita. Hyvinvointialueille siirryttäessä tulee huolehtia selkesästä palveluohjauksesta, nopeasta palveluihin pääsemisestä sekä sujuvasta yhteistyöstä.

Pääasiassa lasten, nuorten ja perheiden tuki jakautuu seitsemään eri toimintaympäristöön, joita kaikkia koskevat omat normistonsa ja säädöksensä.
 

1. kotiympäristö ja perhe
2. kunnan peruspalvelut (varhaiskasvatus ja koulu)
3. oppilashuolto (kuntayhtymän/hyvinvointialueen tuottamaa, pääosin yksiköissä tapahtuvaa)
4. kuntayhtymän/hyvinvointialueen palvelut (sosiaali- terveydenhuolto- sekä perhepalvelut)
5. erikoissairaanhoito
6. yksityiset palveluntuottajat (esimerkiksi terapeutit, terveydenhuolto)
7. kolmas sektori (järjestöt, seurakunnat, vapaaehtoistyö, lähiverkostot)

Kunnan peruspalveluiden tulee toimia tiiviissä yhteistyössä kaikkien eri toimijoiden ja toimintaympäristöjen kanssa. Kasvatustehtävän sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopisteen siirtyessä yhä enemmän peruspalveluille, on tärkeää pyrkiä antamaan tukea luontaisiin kasvu- ja kehitysympäristöihin. Varhaiskasvatukseen ja kouluihin tulee tuoda entistä vahvemmin osaamista ja kokreettista apua liittyen mielenterveyden edistämiseen, elintapojen parantamiseen, agressioihin, tunnetaitoihin ja kognitiivisten taitojen kehittämiseen.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa tulee myös entistä varhaisemmin ja paremmin kyetä tunnistamaan avun ja tuen tarpeita. Toimivalla palveluohjauksella ja yhteistyöllä myös pystytään aloittamaan tuki riittävän varhain ja näin ennalta ehkäisemään laajempien haasteiden syntyminen. Tämä edellyttää suunnitelmallista toimintaa ja hyvää koordinaatiota sekä henkilöstön osaamisen lisäämistä ja toimivien työtapojen omaksumista.

Tuen koordinaattorin keskeinen toiminta tähtää siihen, että lapsia, nuoria ja perheitä pyritää auttamaan heidän yksilöllisistä tarpeistaan käsin siten, että huomioidaan kaikki toimintaympäristöt. Tuen koordinaattori toimii tiiviissä yhteistyössä oppilashuollon toimijoiden, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden, erikoissairaanhoidon, terapia ja ohjauspalveluiden, oppimisen tuen verkostojen sekä varhaiskasvatuksen ja opetuksen kanssa. Tuen koordinaattori osallistuu LAPE - ryhmän toimintaan ja  sijoittuu hallinnollisesti opetus- ja varhaiskasvatusjohtajien alaisuuteen.

Keskiössä tuen koordinaattorin toiminnassa on saada aikaan konkreettisia ja tarkoituksenmukaisia muutoksia eri palveluiden yhteistyössä ja toimintamalleissa varhaisen tuen, hyvinvoinnin edistämisen, tiedonsiirron ja henkilöstön osaamisen kehittämiseksi. Työskentelyn pohjaksi asetetaan kuntastretegian sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaiset toimet, oppilashuollon arviointikyselyjen tulokset, Kouluterveyskyselyn kunta- ja yksikkökohtaiset koonnit, sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden tietopohjat sekä kunnan toimijoiden arviot suurimmista muutostarpeista.

Poikkeusolojen aikana tuen koordinaattorin johdolla on luotu  uusia toimintamalleja lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi. Keskeisin uusi toimintamuoto on ollut Jelpparit muodostaen matalan kynnyksen toimijaverkon, johon perheet, työntekijät sekä lapset ja nuoret voivat ottaa yhteyttä ja pyytää apua kaikissa tilanteissa. Jelppareilla on käytössään puhelimia ja somekanavia, joihin perheet sekä lapset ja nuoret voivat ottaa yhteyttä. Kaikkiin yhteydenottoihin on vastattu samana tai viimeistään seuraavana työpäivänä. Toimintakauden aikana yhteydenottoja on tullut useita satoja. Niiden johdosta on järjestetty tukea lapsen, nuoren, perheen, laajemman tilanteen, kouluyhteisön tai työntekijöiden avuksi.

Tuen koordinaattori on toiminut aktiivisesti opetuksen ja varhaiskasvatuksen johtajien ja henkilöstöjen kanssa järjestäen koulutuksia, infotilaisuuksia, kehittämistilaisuuksia ja monia verkostotapaamisia. Koordinoinnissa on luotu vahvaa yhteistyötä kaikkien toimijoiden kesken. Tuen koordinaattorin on myös toiminut keskeisesti kymmenien perheiden apuna järjestäen tukea, osaamista ja mahdollisuuksia, koordinoinut toimijaverkkoa ja ohjannut palveluprosesseja sekä ollut keskeisenä toimijana seuraavissa prosesseissa:

Tuen koordinaattorin tehtävää on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista jatkaa. Väliraportti ja tarkemmat kuvaukset toiminnasta ja sen tuloksista esitetään opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa. Raportin ja siitä tehdyn analyysin perusteella on tarpeen erityisesti kiinnittää huomiota seuraaviin tekijöihin: 

1. Tehtävän henkilöstömenoihin on haettu ja saatu rahoitusta valtion erityisavustuksina. Omarahoitusosuuden ollessa 10 % on kunnan omarahoitusosuus noin 7000 euroa. Kustannusten säästöjä arvioitaessa voidaan todeta, että tuen koordinaattorin toiminnan kautta on säästetty opetuksen järjestämisen ja opetukseen liittyvän osaamisen ostamisen kuluja, sosiaalityön kuluja sekä koulutuskuluja. Tehtävän kautta on tavoitteena on edelleen saada myös kustannusssäästöjä oppilashuoltoon ja tuen järjestämiseen oikea-aikaisten, tarkoituksenmukaisten  ja vaikuttavien työmenetelmien kautta.

2. Tuen koordinaattori toimii opetusjohtajan ja varhaiskasvatusjohtajan alaisena. Hänelle on tehty työnkuvaus, työn vaativuuden arviointi ja määritelty keskeiset tehtävät. 

3. Hyvinvointialueille siirryttäessä on tarpeen varmistaa palvelujen koordinointia ja yhteensovittamista. 

4. Tehtävän toteutumisesta ja vaikuttavuudesta annetaan väliraportti opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle huhti- toukokuussa 2023. Tuen koordinaattorin tehtävän taloudelliset vaikutukset vuodelle 2022 on huomioitu talousarviossa ja tullaan huomioimaan vuoden 2023 talousarviossa. Tehtävän palkkauskulut saadaan katettua pääosin valtion eritysavustuksilla.

Esittelijä Kunnanjohtaja Manninen Marjukka

Päätösesitys Kunnanhallitus päättää myöntää opetusjohtajalle täyttöluvan tuen koordinaattorin määräaikaiseen tehtävään ajalle 1.8.2022-31.7.2023.

Tehtävään on varattu määrärahat ja se on huomioitu henkilöstösuunnitelmassa vuoden 2022 talousarviossa.

Päätös Hyväksyttiin.

Merkittiin pöytäkirjaan, että asiantuntijoina tämän pykälän esittelyn aikana kuultiin varhaiskasvatusjohtaja Pauliina Auranahoa ja opetusjohtaja Tuomo Lukkaria.